Suomessa veikkausliiga on tasoltaan korkein sarjataso miesten jalkapallossa. Veikkausliigan pelaaminen aloitettiin vuonna 1990. Tätä ennen pelattiin Mestaruussarjaa, mutta Veikkausliiga korvasi tämän sarjan. Menestyneimmät joukkueet pääsevät pelaamaan kansainvälisille kentille Eurooppa-liigaan sekä Mestarien liigaan.
Suomessa Veikkausliigan pelejä on järjestetty niin Anjalankoskella, Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kemissä, Kokkolassa, Kotkassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Kuusankoskella, Lahdessa, Maarianhaminassa, Mikkelissä, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Torniossa, Turussa, Vaasassa, Valkeakoskella, Vantaalla kuin Ylivieskassakin. Suomesta löytyy siis useita Veikkausliigapeleihin soveltuvia kenttiä.
Historiaa
Vuosi 1908 oli merkittävä vuosi Suomen jalkapalloilun historiassa, koska tuolloin kilpailtiin ensimmäistä kertaa lajin Suomen mestaruudesta. Suomen mestaruus –sarja korvattiin Futisliigalla vuonna 1990 ja vuonna 1992 sen nimeksi vaihdettiin Veikkausliiga. Veikkausliigaan on kuulunut kymmenestä neljääntoista joukkuetta ja myös sen sarjajärjestelmässä on tapahtunut muutoksia vuosien saatossa.
Sarjajärjestelmä
Liigan kausi kestää huhtikuusta lokakuuhun ja kauden aikana jokainen joukkue kohtaa toisensa kolme kertaa. Jokainen joukkue pelaa siis 33 ottelua ja joko 16 tai 17 kotiottelua. Veikkausliigan voittava joukkue on samalla Suomen mestari.
Pisteitä joukkueet saavat siten, että otteluvoitto tuo joukkueelle kolme pistettä. Tasapelistä joukkue ansaitsee yhden pisteen. Jos kauden päättyessä osa joukkueista on saanut yhtä paljon pisteitä, ratkaistaan paremmuusjärjestys maalierolla. Jos myös maalieron osalta joukkueet saavat tasapisteet, ratkaistaan paremmuusjärjestys maalien määrällä.
Huonoiten liigassa menestynyt joukkue putoaa Ykkösdivariin ja Ykkösdivarin voittanut joukkue nousee Veikkausliigaan. Liigapaikkakarsintaan joutuvat Veikkausliigassa toiseksi huonoiten menestynyt joukkue sekä Ykkösdivisioonassa toiseksi parhaiten menestynyt joukkue. Voidakseen osallistua Veikkausliigaan ja saadakseen tähän oikeuttavan liigalisenssin joukkueen tulee täyttää tietyt taloudelliset kriteerit sekä olosuhdeohjelman pykälät. Veikkausliigaan osallistuvien joukkueiden kokonaisbudjetit kaudella 2016 vaihtelevat 640 000 eurosta 4 000 000 euroon ja pelaajakohtaiset budjetit 305 000 eurosta 1 300 000 euroon. Pelaajien keskipalkat liikkuivat vuonna 2011 tutkimuksen mukaan 17 500 euron paikkeilla ja pelaajien päätoimisuusaste oli 75 prosenttia.
Hallint
o
Liigan hallinnoimisesta vastaa erityisesti tätä tehtävää varten perustettu rekisteröity yhdistys, jolla on puheenjohtaja ja jossa on jokaisesta liigaseurasta yksi edustaja. Lisäksi liigalla on toimitusjohtaja, markkinointijohtaja sekä yhteyspäällikö, jotka vastaavat liigan taloudellisesta toiminnasta sekä markkinoinnista. Liigalla on oikeus päättää esimerkiksi omista televisiointisopimuksistaan.
Naisten liiga sekä naisten ja tyttöjen jalkapalloilun tukeminen – Women`s league and support for women`s and girls` football
Suomalaiset naisjalkapalloilijat pelasivat Suomen mestaruudesta ensimmäisen kerran vuonna 1971. Naisten Liigaa pelattiin vuoteen 2006 asti Naisten SM-sarjana, mutta vuodesta 2006 jalkapallon korkeinta naisten sarjatasoa on alettu kutsua Suomessa Naisten Liigaksi. Kyseinen vuosi oli samalla Suomen Palloliiton 100-vuotisjuhla, joten oli hienoa, että myös naisjalkapalloilijat saivat huomiota tänä tärkeänä vuonna. Naisten Liigan alkuvuosina se tunnettiin myös Mimmiliigana.
Myös Naisten Liigan ulkopuolella naisjalkapalloilijat ovat alkaneet saada aikaisempaa suurempaa tunnustusta saavutuksistaan ja naisjalkapalloilua on alettu nostaa maassamme entistä enemmän esiin. Naisten Liigan lisäksi Suomen parhaat joukkueet pelaavat Naisten Ykkösessä sekä Naisten Kakkosessa.
Myös tyttöjen ja naisten valmennukseen on alettu kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota, mikä näkyy pelikentillä. Tyttöjen valmennuksessa korostetaan teknis-taktista valmennusta fyysisen valmennuksen sekä henkisen valmennuksen ohella. Valmennuksen ohella pyritään ruokkimaan tyttöjen intohimoa lajia kohtaan sekä harjoittelumotivaatiota. Valmennustyössä pyritään tukemaan valmennettavia kokonaisvaltaisella tavalla pelaajan yksilölliset ominaisuudet huomioiden.
Lahjakkaimmat pelaajat saavat mahdollisuuden osallistua maajoukkuetoimintaan, jonka kautta he voivat päästä mukaan myös kansainvälisiin peleihin. Maajoukkueen pelitavassa korostuu pelin hallitseminen tehokkaan pallonhallinnan kautta. Perusperiaatteena on yrittää pitää palloa mahdollisimman paljon oman joukkueen hallussa. Tilanteenvaihtoihin tulee pyrkiä reagoimaan mahdollisimman nopeasti ja niitä tulee pyrkiä myös ennakoimaan. Nopea reagointi, älykäs puolustaminen, erinomaiset yksilötaidot, luovat toimintatapojen yhdistelmät sekä maalintekotilanteiden luominen ja viimeisteleminen korostuvat maajoukkuetason peleissä.