Lasten jalkapallokoulujen opetussuunnitelma

Vaikka lasten jalkapallokouluissa korostuukin leikki sekä leikkimielisyys, on toiminta tästä huolimatta tavoitteellista ja toimintaa varten on laadittu asianmukainen opetussuunnitelma, joka sisältää esimerkiksi pohdintaa toiminnan arvoista.

Arvot sekä periaatteet

Jalkapallokouluissa on tärkeää, että valmentaja pysyy ajantasalla siitä, mitä pelaajille kuuluu – tämä koskee myös jalkapallokentän ulkopuolista elämää. Tämän vuoksi onkin tärkeää pyrkiä luomaan luottamuksellinen keskusteluyhteys jalkapallokoulun ohjaajien sekä pelaajien vanhempien välille. Pelaajille pyritään luomaan oppimisympäristö, jossa lapsi saa kokea olevansa turvassa sekä hyväksytty omana itsenään. Yksilöllisyyden arvostaminen sekä huomioiminen ovat jalkapallokoulujen toiminnan peruspilareita.

Jokaisessa jalkapallokouluryhmässä luodaan toiminnan alussa ryhmän yhteiset pelisäännöt, joita jokainen sitoutuu noudattamaan ja jotka koskevat jokaista toimintaan osallistuvaa. Tärkeä pelisääntö on, että joukkuekavereita, erotuomareita sekä vastustajia kunnioitetaan aina ja kaikissa tilanteissa. Vaikka häviäminen saattaa joskus harmittaa, ei se ole syy vastustajan lyttäämiselle tai vähättelylle. Joukkuetoiminnan tärkeä tavoite on myös opettaa lapsille terveitä elämäntapoja sekä niiden noudattamista ja vaalimista.

Toiminta on suunniteltu siten, että se on pitkäjänteistä sekä järjestelmällistä. Toiminnasta pyritään luomaan ”matalan kynnyksen” toimintaa, jotta kaikki lapset voisivat ottaa siihen osaa. Jalkapallokouluun osallistuminen ei vaadi liikunnallista lahjakkuutta.
Avoimuus ja rehellisyys ovat perusarvoja, joille jalkapallokoulun toiminta pyritään rakentamaan. Toiminnasta pyritään luomaan mahdollisimman lapsilähtöistä ja sitä pyritään järjestämään lasten tarpeista käsin lasten omilla ehdoilla – lapsille suunnattua työtä tehdään nimenomaan lapsia varten! Leikki sekä leikinomaisuus korostuvat kaikessa lasten kanssa tehtävässä työssä, samoin kuin positiivisen ilmapiirin luominen ja jokaisen lapsen kannustaminen. Voittamisesta ei koskaan saa tulla lasten harrastetason jalkapallon pääasia, vaikka voittaminen toki kivaa onkin. Osanottaminen sekä itsensä voittaminen ovat koko ottelun voittoa tärkeämpiä asioita.

Lasten kohtelu arvokkaina yksilöinä on jalkapallokoulun opetuksen kulmakivi, samoin kuin ikävaiheiden huomioonottaminen valmennuksessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lapsuusiässä on erityisen tärkeää opetella perustaitoja, koska vaikeammat taidot itseasiassa pohjautuvat näille taidoille. Pelaajien yksilöllisyyden huomioimiseksi lapset pyritään jalkapallokouluissa jakamaan mahdollisuuksien mukaan ryhmiin taitojensa perusteella.
Monipuolisuuden periaate sekä tavoitteellisuuden periaate ovat toiminnan tärkeitä periaatteita, joihin koko toiminta nojaa. Harjoittelusta pyritään luomaan mahdollisimman monipuolista, jotta harjoittelusta tulee mielenkiintoista ja jotta lapsi saa mahdollisuuden harjoittaa monenlaisia taitojaan.

Herkkyyskaudet

Lasten kanssa toimittaessa on tärkeää osata ottaa huomioon lapsen herkkyyskaudet sekä kehitysvaiheet. Erityisen tärkeää tämä on lasten valmennustoiminnassa. 6-8-vuotias lapsi saattaa kasvaa yhtäkkiä nopeasti pituutta, mikä saattaa tehdä lapsesta rauhattoman sekä kömpelön. Liikuntaleikit sekä liikkuminen yleensäkin kiinnostavat yleensä tämän ikäisiä lapsia.

7-9-vuotiaana lapsen vartalo muuttuu lapsenomaisen pyöreyden alkaessa hävitä. Tämän ikäiset lapset ovat usein aktiivisia sekä taitavia liikunnallisissa tehtävissä. Uusien taitojen oppiminen sekä vanhojen hiominen helpottuu. Geneettiset seikat vaikuttavat jonkin verran lapsen oppimistaipumuksiin, mutta myös esimerkkien voima on suuri.

9-12-vuotiaan lapsen fyysiselle kehitykselle on ominaista melko hidas pituuskasvu sekä vartalon vankistuminen. Ajoittaista kömpelyyttä saattaa esiintyä ja myös lapsen keskittymiskyky saattaa herpaantua aikaisempaa helpommin. Liikunnallinen aktiivisuus sekä touhukkuus ovat tyypillisiä piirteitä tämän ikäiselle lapselle. Liikunta onkin erinomainen tapa parantaa lapsen itsetuntoa.

12-15-vuotias lapsi saattaa olla jo murrosiässä tai murrosiän kynnyksellä. Osalla taas rauhallisen kasvun vaihe jatkuu edelleen. Pituuserot ovat tässä iässä suuria. Osa lapsista on tässä vaiheessa kömpelöitä nopean kasvun vuoksi, mutta toisaalta tämä on ajanjakso, jonka aikana lapsen liikunnalliset taidot kehittyvät. Moni lapsi vaihtaa tässä vaiheessa lempilajiaan.

15-18-vuotias nuori on yleensä valmis harjoittelemaan aikaisempaa fyysisemmin ja oikealla harjoittelulla nuori kehittyy nopeasti. Tämä on erittäin motivoivaa, mutta saattaa johtaa jopa liialliseen harjoitteluun, minkä vuoksi tämän ikäisten nuorten harjoittelussa tuleekin kiinnittää erityishuomiota siihen, että nuori saa rasitukseen nähden riittävästi myös lepoa. Yöunen merkitys on korostunut. Tässä iässä nuoren kehonhallinta on usein erinomaista, mikä tarjoaa hänelle lisää voimaa sekä paremman koordinaation.